Saarijärven valuma-aluetalkkari-hanke on käynnistetty parantamaan Saarijärven vesistöreitin, erityisesti Kyyjärven, Karstulan ja Saarijärven alueen, vesiensuojelua ja vesistöjen tilaa. Alueella on paljon ojitettuja turvemaita, jotka lisäävät ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin.

Hankkeessa on otettu käyttöön Keski-Suomessa ensimmäinen valuma-aluetalkkarikonsepti, jonka tavoitteena on lisätä toimijoiden – kuten maanomistajien, yhteisöjen ja kuntien – tietoisuutta valuma-aluesuunnittelun hyödyistä ja tukea heitä käytännön kunnostustoimien käynnistämisessä. Hanke on saanut rahoituksen Euroopan unionin maaseuturahoituksesta.

Valuma-aluetalkkari ei edusta viranomaistahoa, vaan hankkeen taustalla toimii maakunnallinen vesiensuojeluyhdistys Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry. Talkkari voi auttaa ojitusyhteisöjen aktivoimisessa ja tietojen keräämisessä silloin, kun esimerkiksi valtaojien kunnostus on ajankohtaista, sekä tuoda yhteen valuma-alueen eri toimijat uusien kumppanuuksien löytämiseksi. Hän tuntee vesiensuojelurakenteet ja niiden reunaehdot ja pystyy tekemään alustavia suunnitelmia rakenteiden sijoittamisesta ja mitoittamisesta. Lisäksi talkkari tuntee vesiensuojelun sekä maa- ja metsätalouden yleisimmät rahoituskanavat ja voi neuvoa niiden hyödyntämisessä.

Lisätietoja: Valuma-aluetalkkari-hanke Karstulan kunnan verkkosivuilla ja Saarijärven vesistöreitin valuma-aluetalkkari hanke

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluita arvioivaan asiakasraatiin haetaan nyt uusia, eri ikäisiä ja eri kunnista tulevia jäseniä. Hakijoilta toivotaan kokemusta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista omasta tai läheisen näkökulmasta sekä sitoutumista raatiin kahden vuoden toimintakauden ajaksi.

Asiakasraadin jäsenet pääsevät tuomaan esille hyvinvointialueen asiakkaan näkökulmaa ja osallistumaan muun muassa alueellisen hyvinvointisuunnitelman sekä toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman työstämiseen. Lisäksi asiakasraati pääsee erilaisten kyselyiden kautta ottamaan kantaa hyvinvointialueen strategiakokonaisuuden tuleviin ajankohtaisiin teemoihin. Raadin kannanotot ja muu työskentely viedään tiedoksi hyvinvointialueen johtoryhmille, aluevaltuustolle ja -hallitukselle sekä kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointityöstä vastaaville toimijoille.

Asiakasraati kokoontuu vuosittain yhteensä neljä kertaa. Raati kokoontuu kevään aikana torstaina 19.3. ja 23.4. kello 17.00–19.00 etäyhteydellä Teamsissa. Kevään kokoontumisten aiheina on yhdenvertaisuus sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Syksyn kokoontumisajat ovat elo- ja marraskuussa.

Raatiin valitaan mukaan enimmillään 20 jäsentä hakijoiden iän, asuinpaikan ja sote-palveluiden käyttäjäkokemusten perusteella. Raatiin pyritään valitsemaan monipuolinen joukko eri ikäisiä ja eri puolelta Keski-Suomea tulevia jäseniä. Vaikuttamistoimielinten jäseniä tai hyvinvointialueen henkilöstöä ei voida valita raatiin mukaan. Asiakasraadin kokoontumisista ei makseta palkkioita.

Lisätietoja: Asukas- ja asiakasosallisuus | Keski-Suomen hyvinvointialue

Mitä sinulle tarkoittaa yhdenvertaisuus Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluissa?
Kerro meille oma, asiakkaan näkökulmasi hyvinvointialueen palveluiden yhdenvertaisuudesta ja ole siten mukana vaikuttamassa Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen. Voit vastata kyselyyn nimettömästi ja kertoa ajatuksesi vapaasti.

Kyselyn vastauksia käytetään asiakasraadin ensimmäisellä tapaamiskerralla keskustelun pohjana ja vastaukset huomioidaan hyvinvointialueen toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laadinnassa. Vastaamisen yhteydessä voit halutessasi samalla hakea mukaan hyvinvointialueen asiakasraatiin.

Kysely ja haku asiakasraatiin on avoinna 8.2.2026 asti

Voit vastata kyselyyn ja hakea asiakasraatiin mukaan tästä:
Kysely yhdenvertaisuudesta palveluissa ja haku hyvinvointialueen asiakasraatiin 

Asiakaraatiin valittuihin ollaan yhteydessä helmikuun 2026 aikana.

Lisätietoja: Keski-Suomen hyvinvointialue

Lukuvuotena 2026–2027 esiopetukseen ovat oikeutettuja ja velvoitettuja kaikki 6-vuotiaat (vuonna 2020 syntyneet) lapset.

Esiopetusta annetaan Karstulan Yhtenäiskoulussa. Esiopetus on maksutonta. Perusopetuslain mukaan lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen ennen oppivelvollisuuden alkamista. Mikäli lapsella on tarvetta esiopetuksen lisäksi päivähoitoon, järjestetään sitä päiväkodin yhteydessä. Esiopetusta järjestetään koulun lukuvuoden mukaisesti viitenä arkipäivänä viikossa. Maanantaista torstaihin 4 tuntia päivässä (8.30–12.30) ja perjantaina 3 tuntia (8.30–11.30). Esiopetuksen kokonaistuntimäärä on noin 700 tuntia vuodessa.

Koulukuljetukset noudattavat perusopetuksen aikatauluja. Esiopetuksen oppilaat ovat oikeutettuja kuljetukseen, mikäli hoidon tarvetta ei ole ja koulumatka on yli 3 km. Tiistaisin ja perjantaisin järjestetään esiopetuksen oppilaille odotustunti ohjaajien valvonnassa kunnes kuljetukset lähtevät. Tiistaisin koulukuljetukset lähtevät poikkeuksellisesti klo 13.00.

Esiopetuksen oppilaiden vanhemmille järjestetään koululla vanhempainilta tiistaina 5.5. klo 18.00. Esiopetukseen tutustuminen pidetään perjantaina 22.5. klo 12.30–14.00.

Ilmoittaudu esiopetukseen tästä linkistä perjantaihin 20.2.2026 mennessä.

Esiopetuksen järjestämiseen ja kuljetuksiin liittyvät tiedustelut:
rehtori Jaana Talja-Latvala 044-4596661

Hoitoon liittyvät kysymykset:
päiväkodinjohtaja Mervi Puukki 044-4596605

Lukuvuodeksi 2026–2027 peruskoulun 1. luokalle on ilmoitettava kaikki vuonna 2019 sekä sitä ennen syntyneet lapset, jotka eivät ole vielä aloittaneet koulunkäyntiään.

1. luokan oppilaiden koulupäivien pituudet ovat ma, ke, to ja pe 4h sekä ti 5h.

Tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille on vanhempainilta tiistaina 12.5. 2026 klo 18.00 Karstulan Yhtenäiskoulussa. Varsinaista tutustumispäivää ei järjestetä, koska esiopetuksen oppilaille koulu on jo tuttu paikka. Opettajat vierailevat eskariryhmissä ja tuleviin luokkatiloihin käydään kyllä tutustumassa.

Ekaluokkalaisilla on oikeus aamu- ja iltapäivähoitoon. Ilmoita hoidon tarpeesta kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Jos oppilaan koulumatka on yli 3 km, järjestetään koulukuljetus joka noudattaa koulun alkamis- ja päättymisaikaa.

Ilmoittaudu ensimmäiselle luokalle tästä linkistä perjantaihin 20.2.2026 mennessä.

tiedustelut:
rehtori Jaana Talja-Latvala 044-4596661
apulaisrehtori Hanna Jukkala 044-4596526

Asiointipisteen aukioloajat muuttuvat 1.1.2026 alkaen. Uudet aukioloajat ovat seuraavat:

Maanantaisin 9–11 ja 12–15
Tiistaisin suljettu
Keskiviikkoisin 9–11 ja 12–15
Torstaisin 9–11 ja 12–15
Perjantaisin 8–11

Karstulan kunta toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua!

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 20.10.2025 kunnantalo Himmelin ja asiointipisteen aukioloajoista joulun ja vuodenvaihteen aikana.

Kunnantalo Himmeli on suljettuna 22.12.2025–6.1.2026 välisen ajan.

Asiointipiste on suljettuna 23.12.2025–4.1.2026 välisen ajan.

Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteinen ja erikseen rokotuksia varten perustettu rokotusajanvarausnumero 014 336 5900 poistuu käytöstä 23.12.2025 kello 16. Rokotusajanvaraus omalle terveysasemalle jatkuu oman terveysaseman puhelinnumerosta.

Joulun jälkeen 29.12.2025 voit varata rokotusajan omalle terveysasemallesi puhelimitse. Voit varata ajan myös hyvaks.fissä itsellesi sopivana aikana.

Keski-Suomen hyvinvointialue noudattaa rokotuksissa THL:n suosituksia. Tarkista Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta, oletko oikeutettu influenssarokotteeseen vai sekä influenssa- että koronarokotteeseen.

Karstulan terveysaseman yhteystiedot

Lisätietoja: Keski-Suomen hyvinvointialue

Karstulan kansalaisopiston kevään 2026 kurssit on julkaistu ja ilmoittautuminen avoinna. Ilmoittautuminen tapahtuu joko osoitteessa www.opistopalvelut.fi/karstula tai puhelimitse numeroon 044 459 6656.

Syksyllä 2025 alkaneille koko vuoden kestäville kursseille voi edelleen ilmoittautua. Kevään osalta hinta on 60 % koko vuoden hinnasta.

Vuoden 2026 alusta maksutapana käy myös Edenred Virike -etuus.

Uusia kursseja Karstulassa on:

• Revontulineule
• Tietokonekerho
• Japanin kielen alkeet
• Paperimassamuovailu
• Kumiko-puutyötekniikka
• Ryijykurssi 2
• Kotia järjestämällä mielenrauhaa arkeen
• Virkataan kori
• Mosaiikkikurssi
• Ommellaan olkalaukku tai kauppakassi
• Klassikkokakut

Uusi kursseja Kivijärvellä:

• Mix-jumppa
• Kuntosaliharjoittelu

Uusia kursseja Kyyjärvellä:

• Keväistä keramiikkaa

Esitteen ja lisätietoja kevään kursseista voit katsoa alta:

Karstulan vesi- ja viemärilaitos korottaa teknisen lautakunnan päätöksellä (18.11.2025, § 95) veden ja jäteveden käyttö- sekä perusmaksuja 1.1.2026 alkaen. Korotukset perustuvat kasvaneisiin kustannuksiin.

• vesi- ja viemärilaitoksen perusmaksut, 5 %
• veden käyttömaksut (€/m³), 8 %
• jäteveden käyttömaksut (€/m³), 5 %
• sakokaivolietteen vastaanotto (€/m³), 10 %
• umpikaivolietteen vastaanotto (€/m³), 10 %

Uudet hinnastot löytyvät alta sekä vesi- ja viemärilaitosta koskevalta sivulta.

Karstulan kunnanhallitus käsitteli vuoden 2026 talousarviota kokouksessaan 8.12.2025. Hallitus esittää valtuustolle 778 000 euroa ylijäämäistä talousarviota. Hallitus esittää valtuustolle myös vuoden 2025 talousarvion muutoksia, joiden jälkeen kunnan vuoden 2025 tuloksen arvioidaan olevan noin 956 000 euroa ylijäämäinen.

Kunnan verotulot ylittyvät tänä vuonna noin 700 000 euroa alkuperäisestä talousarviosta. Nousu johtuu merkittävästä kiinteistöverotulojen kasvusta uusien tuulivoimapuistojen valmistuttua. Kiinteistöverojen nousu parantaa merkittävästi myös vuoden 2026 talousarviota.

Vuodelle 2026 arvioidaan myös kunnallisverotulojen kasvua noin 400 000 euroa. Kunnanvaltuusto päätti jo aiemmin, ettei kunta muuta veroprosentteja vuodelle 2026. Kunta on lyhentänyt lainojaan vuonna 2025 kolme miljoonaa euroa ja aikoo lyhentää myös tulevina vuosina miljoona euroa vuosittain.

Kunnanhallitus esittää valtuustolle myös, että mikäli ilkivallasta ja muusta huonosta käyttäytymisestä johtuviin korjauksiin tarvittavia rahoja säästyy, niitä voitaisiin ohjata enintään 5 000 euroa nuorisovaltuustolle nuorten käyttöön. Tällä halutaan kannustaa nuoria kantamaan vastuuta yhteisestä omaisuudesta.

– Karstula on halunnut ylläpitää hyvät peruspalvelut, joiden turvaamiseksi vahva talous on tärkeä myös jatkossa. Kunnassa katsotaan myös pidemmälle ja halutaan varautua tulevaan myös lainamäärää pienentämällä. Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä investointeja, muun muassa uusi asuinalue vanhan sairaalan alueelle, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Mervi Viiru

– Kunnan vahva talous on seurausta pitkäjänteisestä elinvoimatyöstä. Karstulan yritykset ja kuntalaiset ovat aktiivisia ja toimeliaita, mikä näkyy myös verotulojen kasvuna, kunnanjohtaja Eino Nissinen iloitsee.