Katseet tulevaisuuteen
09 tammikuu 2020 / Pekka Kanervio
On hyvä katsoa uuden vuosikymmenen alkaessa tulevaisuuteen ja ajattelin käyttää keskustelun pohjana väestöennustetta. Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta-tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan kehitykseen. Ennuste osoittaa sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen kehitys jatkuisi muuttumattomana.
Ennustamisen ongelmasta kertoo hyvin seuraava Keski-Suomen liiton diagrammi:
Kun vielä 2015 väestömäärän ennustettiin vielä loivasti kasvavan noin 5 000 asukkaalla, niin uuden 2019 ennusteen mukaan väestömäärä olisikin laskemassa noin 5 000 asukkaalla Keski-Suomessa. Muutos on moniin muihin maakuntiin verrattuna aika maltillinen. Syitä muutoksen on haettu perhepolitiikasta, yleisestä asenneilmapiirin muutoksesta ja jopa ilmastonmuutoksesta, mutta todellisuus on varmasti monen asian summa.
Jos Karstulan tulevaisuutta katsotaan numeroiden valossa, niin se kertoo siitä, että asukasluku on laskemassa vuoteen 2040 mennessä 2 694 asukkaaseen. Laskua olisi noin 1 100 asukasta, eli 27 % nykytilanteeseen. Karstulaa ei lohduta se, että koko alueella asukasluvun lasku on kaikissa kunnissa yhtä reipasta.
Mielenkiintoista asukasluvun kehittymisen ennustamisessa on se, että 1980 luvulla tehdyssä väestöennusteessa esimerkiksi Kinnulan olisi jo pitänyt poistua maailmankartalta vuonna 2020, mutta uusimman ennusteen mukaan asukkaita olisi vielä vuonna 2040 noin 1200. Tämä on toinen osoitus siitä, miten vaikeaa väestöennusteiden tekeminen on. Samalla tavalla, kuin käyrä saattaa nyt näyttää todella jyrkältä alaspäin, niin pienetkin muutokset syntyvyydessä saattavat muuttaa ennustetta. Kinnulan osalta viime vuosikymmenellä oli jopa kasvun vuosia ja useita vuosia, joiden aikana väestön määrä ei juurikaan muuttunut.
Seuraavassa Keski-Suomen liiton diagramissa tarkastelemme syntyvyyden kehittymistä viime vuosikymmeninä:
Syntyvyyden osalta voimme nähdä, että maakunnan tasolla syntyvyys romahti rajusti vuoden 1990 laman aikana ja nousi taloudellisen tilanteen parantuessa. Jyväskylässä jopa syntyvyys kasvoi rajummin kuin maakunnassa muuten. Jälleen vuoden 2008 romahduksen jälkeen myös syntyvyys lähti laskuun. Näin tarkastellen taloudellinen vakaus näyttäisi luovan myös pohjan hyvälle väestökehitykselle. Siksi esimerkiksi työpaikkojen merkitys kunnalle on ensiarvoisen tärkeää ja tämä liittyy siihen, miten onnistumme houkuttelemaan alueelle yrityksiä, jotka työllistävät asukkaita. Valitettavasti kuitenkin syntyvyyden lasku vaikuttaa myös aina tulevaisuudessa nuorten määrään, eikä syntyvyys siis voi koskaan palata aikaisemmalle tasolle. Ainoa keino väkiluvun laskun pysäyttämiseksi saattaakin olla esimerkiksi työperäinen muuttaminen alueelle.
Olen muutamissa tilaisuuksissa selittänyt sitä, miten väestössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kunnan talouteen ja viitannut siihen, että samanaikaisesti tapahtuu Karstulan osalta myös toinen muutos. Jo kymmenen vuoden sisällä yli 65 -vuotiaiden määrä alkaa laskea jopa rajummin kuin alle 15 -vuotiaiden määrä. Tästä on suorana seurauksena se, että myös kulurakenne alkaa muuttua niin, että varsinainen kulujen kasvu taittuu tuosta eteenpäin. Tämä on tärkeää, sillä muuten ei kunnan talous voisi tasapainottua, koska tulopohja vähenee asukasluvun laskun myötä. Jos onnistumme saamaan vielä kuntaan muuttavia, niin tilanne vain paranee.
Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen paitsi tulevaisuuden ennustaminen. Muutamat edellä oleva esimerkit osoittavat sen. Uuden vuosikymmenen alkaessa kunnan ja kuntalaisten ei tarvitse vaipua synkkyyteen. Tulevaisuus tulee kuitenkin lopulta vain päivä kerrallaan ja meillä on myös jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteemme. Mennään siis rohkeasti uuteen vuosikymmeneen ja katsotaan mitä se tuo tulleessaan.
Pekka Kanervio
kunnanjohtaja