Helmikuu 2024
19.2.2024 Pekka Kanervio, kunnanjohtaja
Näyttää siltä, että epäluottamus valtion ja kuntien välillä on kasvanut. Ongelmaksi on muodostunut aivan viime aikoina se, että tehty Hyvinvointialueuudistus tuli maksamaan kunnille paljon enemmän, kuin alun perin oli laskettu. Osasyynä tähän on verotukseen tehty tasaleikkaus, joka kuitenkin kohteli kuntia eriarvoisesti. Kun ennen leikkausta kuntien veroprosenttien ero oli matalimman ja korkeimman välillä 1,5 kertainen, niin uudistuksen jälkeen ero on revennyt 2,5 kertaiseksi. Mainittakoon vielä, että Karstulan kunta kaikesta huolimatta laski tuloveroprosenttia tälle vuodelle. Muutkin verot pidettiin samalla tasolla, mutta uusi maapohjan verokanta oli pakko ottaa käyttöön, joten siinä kohdassa verotus kuitenkin kiristyi.
Valtion toimet näkyvät jo kuluvan vuoden talousarviossa, joka on 770 000 € alijäämäinen. Tietysti tähän vaikuttavat muutkin tekijät, kuin verotuksen muutos. Korkojen nousu rasittaa tällä hetkellä kuntaa noin 1 M€ edestä. Vielä kaksi vuotta sitten kunta sai tuloja veloistaan, mutta maksaa nyt niistä korkoa noin 0,5 M€. Muun osuus tulee korkotason vaikutuksesta vuokriin. Edellisien takia talousarviota lähdettiin rakentamaan 1, 5 M€ alijäämästä. Lähes puolet siis onnistuimme kuromaan kokoon, eikä se varsinaisesti näy asukkaiden palvelutasossa. Tulevalla talousarviolla saattaa olla vaikutusta myös palvelutasoon, mutta vain ei-lakisääteisten palveluiden osalta.
Kun tuossa aikaisemmin totesin korkomenojen kasvaneen, voitaisiin tietysti kysyä, miksi kunta ei ole lyhentänyt velkojaan niin, että korkokulut laskisivat. Tosiasiassa kunta onkin toiminut näin, mutta se ei näy velan määrässä suoraan. Olemme viimeisien vuosien aikana rakentaneet noin 29 M€ edestä. Tuosta noin 19 M€ on leasing järjestelyllä (koulu ja terveyskeskus), jonka velan osuus vähenee vuosittain noin 500 000 €. Noista rakennuksista meillä ei ole poistoja, joka säästää noin 600 000 € vuodessa. Vuokramaksussa hyvä puoli on se, että lainaa maksetaan kuitenkin kokoa ajan pois.
Lisäksi olemme rakentaneet suoraan kassavaroilla noin 10 M€ edestä (jätevedenpuhdistamo, liikuntahallin remontti, paloasema). Näistä meillä on huomattava poistomäärä (300 000 €/v), mutta ei lainalyhennyksiä. Jos olisimme rakentaneet kaiken suoraksi velaksi, olisi velkamäärämme lisääntynyt tuolla 29 M€, joka olisi ollut pelkkinä lyhennyksinä miljoonan verran vuodessa ja toisen mokoman poistoina.
Kunta siis lyhentää velkojaan ja on myös välttänyt lisävelan ottamisen, joten siinä suhteessa kunta on tehnyt merkittävän säästön velkamäärään liittyen. Nyt tietysti kuntaa kiinnostaa tuo korkotason lasku, koska se vaikuttaa kunnan menoihin. Tuo olisi merkittävä tekijä myös, kun teemme talouden tasapainotusta tuleville vuosille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaimmassa tapauksessa 2025 voisi olla tasapainossa, mutta viimeistään vuosi 2026. Koska kunnan taseessa on 4 M€ ylijäämää, yksi alijäämäinen vuosi ei aiheuta kriisikuntamenettelyä, eikä kaksikaan. Mutta kylläkin kassavarojen vähenemisen alijäämän verran, joten emme voi elää kassasta velaksi.
Karstulan kunta on lähes rakentamisensa tehnyt. Vain teollisuusalueen laajennus Humpilla on jäljellä ja vasta alkamassa. Tuohon urakaan saimme 1,1 M€ rahoituksen, joten se kyllä kannattaa hyödyntää, varsinkin, kun hyvien teollisuustonttien määrä oli jo melko vähäinen.
Kunta tulee selviytymään velvoitteistaan pienen notkahduksen jälkeen. Korkojen laskiessa ja teollisen tuotannon vahvistuessa isojen investointien myötä, tasapainottuu kunnan talous lähivuosina positiiviseksi.
Tästä on siis hyvä jatkaa.