Älä tule huijatuksi!

Älä tule huijatuksi!

Varoitus! Taas on paljon liikkeellä nettihuijareita ja tietojen kalastelijoita, myös Karstulassa.

Rikolliset tehtailevat huijauksia usein viranomaisten tai pankin nimissä. Kannattaa muistaa, että pankki tai muu viranomainen ei koskaan kysele tunnuslukuja tai muita henkilökohtaisia tietoja puhelimessa tai sähköpostilla.

Romanssihuijarien hahmot ovat yleensä upseereita, lääkäreitä tai yhtäkkiä köyhtyneitä aatelisia. Nämä rikolliset luovat ensin tunnesiteen uhriin ja sen jälkeen kertovat tekaistuja sydäntä särkeviä tarinoita. He vetoavat hätään ja kiireeseen, jolloin uhri helposti heltyy lähettämään rahaa.

Miten kannattaa suhtautua netissä vastaan tuleviin ehkäpä liiankin hyviltä vaikuttaviin tarjouksiin? Kannattaa aina kysyä itseltään ainakin nämä kymmenen kysymystä:

1. Miksi juuri minua lähestytään?
2. Onko minua kohdannut satumainen onni?
3. Pyydetäänkö minulta rahaa?
4. Olenko osallistunut arpajaisiin, joista voittoa tarjotaan?
5. Tiesinkö upporikkaasta sukulaisesta, jonka perimisestä kuulen?
6. Pyytääkö nettirakkaani rahaa, vaikka emme ole koskaan tavanneet?
7. Pyytääkö ”ongelmiin joutunut” nettituttavani toistuvasti rahaa?
8. Keksiikö myyjä syitä, miksi en voi nähdä tuotetta ennen maksamista?
9. Pyydetäänkö minulta aina uusia maksuja jo sovitun ostoksen perille saamiseksi?
10. Tarjotaanko minulle muhkeita sijoitusvoittoja ilman riskiä häviämisestä?

 

Oheisista kuvista löydät tarkempia esimerkkejä huijauksista.

Älä epäile hakea apua!

Ukrainalaisia Karstulaan

Karstulan kunta tiedottaa

Ukrainan tilanne koskettaa myös meitä Karstulassa. Karstulan Evankeliselle Opistolle (KEO) on jo nyt tulossa joitakin Ukrainasta paenneita. Yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettu ja osin jo käynnistetty eri tahojen kanssa. Karstulan kunta osallistuu yhteistyöhön.

Tiedämme, että moni haluaa auttaa ja apu on tervetullutta. Vielä emme tiedä, millaista apua tarvitaan. KEO tiedottaa avun ja vapaaehtoistyön tarpeista pikimmiten.

Pelastuslaitos tiedottaa väestönsuojista

Pelastuslaitos tiedottaa väestönsuojista

Kiristyneen kansainvälisen tilanteen seurauksena keskisuomalaisilta on tullut paljon tiedusteluja pelastusviranomaisille koskien väestönsuojia. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sellaista uhkaa, mikä edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottamista tai joditablettien käyttöä.

Keski-Suomen maakunnassa on yli 2400 työpaikan tai asuinrakennuksen väestönsuojaa. Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia. Kaikille maakunnan asukkaille varsinaista väestönsuojapaikkaa ei ole rakennettu, vaan tällöin suojautuminen tapahtuu kiinteistön omistajan/haltijan rakentamaan tai järjestämään tilapäissuojaan.

Mistä väestönsuojatilat löytyvät?

Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin. Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Reitti suojaan on opastettu suuntanuolilla. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole. Niissä kiinteistöissä, joissa ei ole väestösuojaa suojautuminen tapahtuu sisätiloihin.

Väestönsuojaan suojautuminen

Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, käyttökuntoon laiton jälkeen. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Taloyhtiön tai kiinteistön koulutettu ja nimetty väestönsuojanhoitaja vastaa väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon laittamisesta.

Kotivara

Väestönsuoja-asioista riippumatta kansalaisten yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä. Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa / kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. omassa arjessa tarpeellista. Olisi hyvä varautua esim. pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.

Keski-Suomen pelastuslaitos

Hae mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä kehittävään asiakasraatiin

Hae mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä kehittvään asiakasraatiin

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa – Hae mukaan asiakasraatiin!

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä ryhdytään kehittämään yhdessä asiakkaiden kanssa. Huhtikuussa käynnistyvä asiakasraati etsii raatilaisia koko Keski-Suomen alueelta..

Asiakasraatiin voivat hakea henkilöt, joille on myönnetty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Asiakasraati tuo kuljetuspalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen palvelun käyttäjien kokemuksen ja äänen. Jokaisessa asiakasraadin kokoontumisessa on aina etukäteen sovittu teema, jota käsitellään.

Raadissa on yhteensä 26 jäsentä. Jokaisesta kunnasta valitaan yksi varsinainen jäsen sekä varajäsen. Lisäksi Jyväskylässä jo toimiva vammaispalvelulain kuljetuksia kehittävä, asiakkaista koostuva nelihenkinen työryhmä yhdistyy asiakasraatiin. Myös järjestöt saavat äänensä kuuluviin asiakasraadin järjestöteemaisessa tapaamisessa. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuodessa etäyhteyksin tai paikan päällä kokoontuen.

Näin haet mukaan sote-kuljetuspalveluiden asiakasraatiin

Jos olet kiinnostunut kehittämään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita asiakasraadissa, lähetä hakemuksesi ja kerro, miksi haluat olla kehittämässä kuljetuspalveluita. Lähetä viestisi sähköpostilla osoitteeseen sotematkat.asiakasraati(at)jyvaskyla.fi, 15.3.2022 mennessä. Hakemuksia voi lähettää myöhemminkin, sillä asiakasraatia täydennetään tarvittaessa. Asiakasraati on vapaaehtoistoimintaa, joten jäsenille ei makseta palkkiota.

Mitä ovat vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut?

Vaikeavammainen henkilö voi saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita. Henkilöllä on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, eikä hän voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Matkoja voidaan myöntää muun muassa asioimiseen, työssäkäyntiin, opiskeluun tai jokapäiväiseen elämään liittyviin matkoihin yksilöllisen tarpeen mukaan.

Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ovat ikääntyneiden asiakkaiden asiointikyytejä, joita voidaan myöntää harkinnan mukaan.

Kaikki sote-henkilöliikennepalvelut kilpailutetaan vuoden 2022 aikana ja hankintaa koordinoi Jyväskylän kaupunki. Sopimuskausi alkaa alkuvuodesta 2023, jolloin Keski-Suomen hyvinvointialue toimii hankintamenettelyyn kuuluvien palveluiden järjestämistahona ja hankintayksikkönä tulee olemaan Keski-Suomen hyvinvointialue.

Hyvinvointialueen palveluita suunnitellaan keskisuomalaisten asukkaiden nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Onnistuneimmat palvelut saadaan, kun asiakkaat ovat niitä mukana kehittämässä.

 

Lisätietoja:

  • https://www.jyvaskyla.fi/vammaiset/kuljetus/raati
  • Sari Hyötyläinen, sovellusasiantuntija, p. 050 312 5380, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut
  • Elina Hienola, palvelupäällikkö, p. 050 331 2737, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut
  • Tuija Koivisto, 2. varapuheenjohtaja, p. 040 513 5821, Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin

#hyvaks #hyvinvointialueks #hyväarkikaikille #asiakasraati #sotehenkilöliikenne #sotekuljetustenraatiks

Tartuntatautilain 58 §:n mukaisen päätöksen kumoaminen

Tartuntatautilain 58 §:n mukaisen päätöksen kumoaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Taustaa:

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on viimeksi 3.2.2022 tekemällään
päätöksellä (LSSAVI/1800/2022) kieltänyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin
kuntien alueella kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset
kokoukset. Päätöksen mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien
alueella voidaan kuitenkin sisätiloissa järjestää sellaisia yleisötilaisuuksia ja
yleisiä kokouksia, joissa kaikille osallistujille on osoitettu istumapaikat ja
käytössä on enintään 75 % käytettävissä olevien istumapaikkojen määrästä.
Päätös on voimassa ajalla 5.2.2022 – 18.2.2022.

 

ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS 15.2.2022

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kuntien alueelle 3.2.2022 antamansa päätöksen
(LSSAVI/1800/2022) tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukaisen
määräyksen ajalta 15.2.-18.2.2022.

Kumoaminen tulee voimaan välittömästi.

SAARIKAN VASTAANOTTO TIEDOTTAA 15.2.2022

SAARIKAN VASTAANOTTO TIEDOTTAA 15.2.2022

  • Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemat ovat suljettuna edellisten vuosien tapaan hiihtolomaviikolla 9. eli 28.2.- 6.3.2022 sekä pääsiäisen jälkeisellä viikolla 16. eli 15.4. -24.4.2022.
  • Reseptien uusimiset, laboratoriokontrollit ja muut kiireettömät asiat on hyvä hoitaa ennen sulkua tai sulun jälkeen. Sulku ajalla Karstulan ja Saarijärven terveysasemat ovat auki normaalisti, mutta keskittyvät pääasiassa kiireellisten asioiden hoitamiseen ja päivystykselliseen toimintaan.

 

Laboratorionäytteenotto Saarikassa

  • Pienissä kunnissa aukiolo päivinä klo 7.00 – 8.30 (Kannonkoski ja Kivijärvi ma+ ti, Kyyjärvi ke ja to)
  • Karstulan terveysasemalla klo 7-13.00 välisenä aikana.
  • Saarijärven terveysasemalla klo 7-14.00 välisenä aikana.

 

Laboratorioon toivotaan ajanvarausta potilasvirran tasaamiseksi. Kiireelliset näytteet otetaan ilman ajanvarausta. Ajan voit varata sähköisesti https://sote.easiointi.fi/fi/web/saarikka-te tai toimistosta Karstula ma – pe klo 8-14 p.  040 1578922 Saarijärvi ma-pe klo 8-14 p. 040 1578964.

Laboratorionäytteet otetaan aina lääkärin tai hoitajan lähetteellä, joten aika on hyvä sopia valmiiksi jo lähetteen teko vaiheessa, mikäli se on mahdollista.

 

  • Röntgen ajanvarauksella toimiston kautta
  • Päivystys arkisin Karstulassa klo 8-15 p. 040 157 8919 ja Saarijärvellä 8-18, p. 044 4598500. Viikonloppuisin ja arkipyhinä Saarijärvellä klo 8-15
  • Infektiovastaanotto on keskitetty toistaiseksi Saarijärven terveysasemalle. Koronanäytteenottoa järjestetään Saarijärvellä ja Karstulassa. Näihin on ajanvaraus päivystysnumeron kautta 040 157 8919 tai 044 4598500. SHP: linjausten mukaamme testaamme vain Sote-työntekijöitä ja vakavassa riskiryhmässä olevat henkilöt sekä raskaana olevat.
  • Oireiset ja/tai positiivisen tuloksen kotitestissä saaneet henkilöt testataan, mikäli he tarvitsevat sairaslomatodistuksen lääkäriltä tartuntatautipäivärahaa varten. Alla olevassa linkissä lisätietoa sairasloma asiaan
    https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/tartuntatautipaivarahan-saaminen-helpottuu-todistuksen-voivat-kirjoittaa-kaikki-laakarit/
  • Apuvälinelainaamo on auki arkisin klo 8-10. Voit myös soittaa, mutta meillä voi olla ruuhkaa, koska palvelemme ensisijaisesti paikan päälle tulleita asiakkaita Saarijärven terveysasemalla; sis. käynti terveysaseman takaa talon päädystä terassilta luiskaa pitkin.
  • Yhteydenotto fysioterapiaan ja apuvälinepalveluun sähköisellä ajanvarauspyyntöpalvelulla ilman kirjautumista.

Mikäli et pääse ko. aikana noutamaan apuvälineitä, ota yhteys apuvälinelainaamon numeroon 044 459 8588 soittoaikana arkisin klo 11:30-12:30 niin järjestetään sinulle sopiva aika apuvälineiden noutamiseksi.

Kotitestausohje koululaisille, opiskelijoille sekä koulujen ja oppilaitosten henkilökunnalle

THL on laatinut tämän suosituksen STM:n ohjauskirjeen ja koronaministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Testien jakelusta kuntiin vastaa Huoltovarmuuskeskus.

Testien tekeminen ja tämän ohjeen noudattaminen on vapaaehtoista.

 

Milloin ja miten testi tehdään?

Oppilas, opiskelija tai koulun henkilökuntaan kuuluva tekee testin, jos hänellä on koronavirusinfektioon sopivia oireita. Koronavirusinfektion oireet.

Testi tehdään kotona itsenäisesti tai vanhemman valvonnassa testipakkauksen ohjeiden mukaisesti. Koulu tai oppilaitos ei opasta testin suorittamisessa eikä kerää tietoja testivastauksista.

Emme suosittele testaamista, jos henkilö on sairastanut joko virallisella tai kotitestillä varmistetun koronavirusinfektion edeltävän kolmen kuukauden aikana.

Kotitestien jakelussa pakkauskoko on alkuun viisi testiä /oppilas tai henkilökunnan jäsen. Yleiset ohjeet kotitestin tekemiseen THL:n sivulla Koronaviruksen kotitestit

 

Testitulos on negatiivinen

Jos testitulos on negatiivinen, mutta oireet jatkuvat, testi tulisi toistaa 1-2 kertaa noin 2 vuorokauden välein.

Oireisena tulisi välttää kodin ulkopuolisia kontakteja vähintään viiden vuorokauden ajan oireiden alusta laskien, vaikka testi olisi toistetustikin negatiivinen. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2 (3) 14.2.2022

 

Testitulos on positiivinen

Jos testi on positiivinen, henkilöllä on koronavirusinfektio. Tällöin noudatetaan oman kunnan tartuntatautiviranomaisen suosituksia kontaktien välttämisestä, kun perheessä on koronaviruspositiivinen henkilö ja suositusta korona-altistumistilanteista varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa. THL:n toimintasuositukset näihin tilanteisiin:

Koronavirustestit ja kontaktien välttäminen alueilla, joilla testaus ja jäljitys on ruuhkautunut

Suositus Korona-altistumistilanteisiin varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa

Testituloksen ollessa positiivinen suosittelemme, että samassa taloudessa asuvat oireiset kouluikäiset ja sitä vanhemmat henkilöt testataan kotitestillä, jos heillä on lieviäkin oireita. Testaus tehdään paikallisen tai alueellisen ohjeen mukaisesti.

Positiivisen testituloksen jälkeen henkilö välttää kodin ulkopuolisia kontakteja vähintään viiden vuorokauden ajan. Koronaviruksen hoito ja ohjeet sairastuneelle

Sairastumisesta on hyvä kertoa lähikontakteille

Oppilailla, vanhemmilla, opiskelijoilla tai koulun henkilökunnalla ei ole velvollisuutta kertoa testin tuloksesta, eikä koululla ole oikeutta tätä kysyä.

On kuitenkin suositeltavaa kertoa sairastumisesta myös oman perheen ulkopuolisille henkilöille, joihin testatulla on ollut läheinen kontakti tartuttavuusaikana, kuten kaverit, joiden kanssa on vietetty aikaa muutoinkin kuin oppituntien aikana ja/tai vapaa-ajalla.

 

Lähikontakteja on hyvä pyytää

  • välttämään vapaaehtoisesti tarpeettomia kontakteja viiden päivän ajan viimeisestä tapaamisesta
  • oireeton henkilö voi kuitenkin mennä kouluun ja töihin.
  • käyttämään kasvomaskia ja noudattamaan hyvää käsihygieniaa muita ihmisiä tavatessa
  • tekemään kotitesti tai hakeutumaan testiin, jos lieviäkään oireita ilmenee.

 

Tartuttavuus voi alkaa jo kaksi vuorokautta ennen oireiden alkamista.

Kunnan kesätyöhaku on alkanut!

Kunnan kesätyöhaku on alkanut!

Kunta palkkaa kunnan omiin työkohteisiin yhteensä 20 nuorta kesätyöntekijää. Työsuhteen kesto on neljä viikkoa ja työaika keskimäärin 6,5 tuntia päivässä. Työsuhteesta maksettava palkka määräytyy työajan mukaisen prosentin ja työpäivien mukaan, jolloin lomakorvauksineen maksuun lähtevä palkka on nuorilla noin 735 euroa.

Kesätöihin valinnan edellytyksenä on, että kesätyötä hakeva nuori on 16-25 -vuotias (synt. 1997-2005) ja että nuoren kotipaikka on 1.1.2022 ollut Karstula.

Kesätyöpaikkoja voi hakea 15.2.2022 alkaen kunnan kotisivujen kautta sähköisellä hakemuksella. Hakuaika päättyy 1.4.2022 klo 16.00. Nuoret tullaan haastattelemaan työnsuunnittelijan ja palveluneuvojan toimesta. Valinnassa ovat etusijalla sellaiset nuoret, jotka eivät edelliskesänä 2021 ole olleet kunnan kesätöissä.

Siirry hakemukseen tästä!

Ysiluokkalaisten työllistäminen

Kunta tukee peruskoulun ysiluokkalaisten kesätyöllistymistä. Tavoitteena on rekrytoida työnantajia palkkaamaan peruskoulun päättäviä nuoria vähintään kahden viikon ajaksi työelämään. Ysiluokkalaisten kesätyötoimistona toimii edellisvuosien tapaan Karstulan 4H-yhdistys. Kesätyötoimisto toimii ysiluokkalaisten työnvälittäjän roolissa sekä huolehtii työsopimuksista ja palkanmaksusta.

Karstulan 4H-yhdistys

Essi Honkonen
Vs. toiminnanjohtaja
karstula-kyyjarvi@4h.fi
044 059 6621

Kunnan tuki yrityksille nuorten kesätyöllistämiseen

Kunta myöntää avustusta Karstulassa sijaitseville yrityksille ja yhteisöille karstulalaisten nuorten kesätyöllistämiseen. Työsuhde tulee olla vähintään kuukauden mittainen ajalla 2.5.-30.9.2022. Avustus on suuruudeltaan 270 euroa / kesätyöntekijä. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että kesätyössä ollut nuori on 15-25 -vuotias (synt. 1997-2006) ja että nuoren kotipaikka on 1.1.2022 ollut Karstula. Yritysten tulle hakea avustusta 17.5.2022 klo 16.00 mennessä. Myönnetyt avustukset maksetaan jälkikäteen esitettyjä palkkatositteita vastaan, joista tulee ilmetä työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen.

Hakemukset Karstulan Asiointipisteelle
Virastotie 3
kirsi.lavu@karstula.fi
p. 044 459 6620

Mahdollisia katkoksia kaukolämmön ja lämpimän käyttöveden jakelussa

Mahdollisia katkoksia kaukolämmön ja lämpimän käyttöveden jakelussa

Karstulan Lämpöverkko Oy suorittaa 8.-10.2.2022 huoltotöitä  kaukolämpöverkostossa, välillä Humppi – Syrjämäenristeys.

Huoltotyöstä saattaa aiheutua katkoksia kaukolämmön- ja lämpimän käyttöveden jakeluun Humpilla ja Karstulan keskustan alueella.

Kaukolämmön katkaiseminen ei vaikuta kylmän talousveden jakeluun.

 

Pahoittelemme huoltotöistä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

MUISTUTUS TIEALUEIDEN HOITOVASTUISTA

MUISTUTUS TIEALUEIDIN HOITOVASTUISTA

Karstulan kunta muistuttaa kiinteistöjen omistajia teiden kunnossapidon hoitovastuista ja niiden rajoista.

Kiinteistön omistaja vastaa tiealueiden hoidon vastuunjakotaulukon mukaisesti tiealueen puhtaanapidosta kiinteistön tontin kohdalta.

Ohessa olevassa vastuunjakotaulukossa on esitetty puhtaanapidon ja talven kunnossapidon vastuiden jakautuminen kiinteistönomistajien ja kunnan välillä.

Kiinteistöjen omistajia pyydetään huolehtimaan, että kasvillisuus ei haittaa tien/jalkakäytävän/pyörätien liikennettä tai niiden kunnossapitoa.

Tonttien liittymien rumpujen hoito kuuluu tontin omistajalle. Rumpujen kunto on hyvä tarkistaa.

Rumpujen kunnossapito-ohjeita:
– tarkista rummun kunto syksyisin ja keväisin
– poista rumpuun kertynyt maa-aines ja roskat
– vältä lumien kolaamista tonttiliittymään
– rumpuun voi asentaa lämpövastuksen tai laittaa sinne puutarhaletkun, johon tarvittaessa kaadetaan kuumaa vettä, jos rumpu joudutaan sulattamaan/avaamaan talvella
– talven aikana voi aukoa rummun päitä lapiolla
– älä tuki rumpua

Lisätietoja:

Ville Jäntti

kiinteistöinsinööri

0444596625

Yksikkö

tekninen palvelukeskus