Hanhinevan tuulivoimahankkeen yleisötilaisuus ti 12.4.2022 klo 17-20

Hanhinevan tuulivoimahankkeen yleisötilaisuus

Ti 12.4. Karstulan kunnantalo Himmelin valtuustosalissa (Virastotie 4, 43500 Karstula) & Teams klo 17.30-19.30. Ovet auki yleisölle klo 17.00.-20.00.

Karstulan tilaisuutta voit seurata Teamsin kautta: https://bit.ly/Hanhineva_Karstula_yleisotilaisuus

 

Hankkeen projektisivut: https://www.sitowise.com/fi/hanhinevan-tuulivoimahanke-karstula

 

 

Millaisen Keski-Suomen hyvinvointialueen sinä haluat – vaikuta nyt hyvinvointialueen strategiaan

Strategiakysely

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiaan voi vaikuttaa nyt. Kaikille keskisuomalaisille on avoinna kysely siitä, miten nykyisin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut Keski-Suomessa toimivat ja miten niitä pitäisi parantaa.

Strategiakysely

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiakysely on auki 1.4. saakka. Kyselyn löydät täältä. Kiitos osallistumisestasi hyvinvointialueen valmisteluun!

Millaisen Keski-Suomen hyvinvointialueen sinä haluat – vaikuta nyt hyvinvointialueen strategiaan

– Keskiössä on se, miten palvelut tukevat meidän kunkin omaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja miten palveluja pitäisi uudistaa. Tavoitteenamme on turvata hyvää arkea kaikille keskisuomalalaisille. Lähtökohtana on se, miten asiat nyt koetaan ja minkä asioiden pitäisi muuttua, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Kevään aikana hyvinvointialuestrategiaa valmistellaan niin, että aluevaltuusto hyväksyisi sen 14. kesäkuuta. Hyvinvointialuestrategiassa luodaan hyvinvointialueen visio, missio ja strategia, joka pitää sisällään myös hyvinvointialueen arvot. Hyvinvointialueen rakentuu useasta nykyisestä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja järjestävästä organisaatiosta.

– Tavoitteenamme on rakentaa monesta hyvästä yksi parhaista. Yhteisten arvojen löytäminen on siinä välttämätöntä. Rakennamme strategian myötä uuden hyvinvointialueen identiteettiä ja toimintatapoja ja ne rakentuvat arvoille, jotka jaamme Keski-Suomessa. Strategian myötä vahvistuu se, millainen hyvinvointialue haluamme olla, Aula sanoo.

Kysely on avoinna 1.4. saakka täällä. Kysely lähetetään erikseen myös hyvinvointialueen tulevalle henkilöstölle, kuntajohdolle, kuntien vaikuttamistoimielimille, järjestöille, seurakunnille ja yksityiselle toimijoille.

– Toivomme, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Se on tärkeää, koska strategia ohjaa keskisuomalaisten yhteisen hyvinvointialueen rakentamista ja tulevaisuutta, kertoo vt. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo.

Aluevaltuusto on juuri aloittanut strategiapohdinnan ja se jatkaa sitä 7.–8.4. strategiatyöpajassa, jossa hyödynnetään kyselyn vastauksia. Lisäksi henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa syvennetään näkökulmia, jotka liittyvät muun muassa palvelujen saatavuuteen ja niiden uudistamisen mahdollisuuksiin, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, henkilöstön osaamiseen ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksiin.

Hyvinvointialuestrategian myötä kirkastuu, miten Keski-Suomessa edistämme yhdenvertaisuutta, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista ja kustannusten kasvun hillintää. Strategiatyö jatkuu syksyllä palvelustrategian valmistelulla, jossa tarkennetaan palveluiden tuottamistapoja. Lisäksi syksyn aikana täsmennetään hyvinvointialue- ja palvelustrategian tavoitteita.

Lisätietoja

  • aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
  • vt. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302

Yrittäjä, suunnitteletko omistajanvanvaihdosta?

Yrittäjä, suunnitteletko omistajanvanvaihdosta?

1.2.2022 on alkanut OmistajaKS- omistajanvaihdoksista elinvoimaa -hanke. Hanke kestää 31.8.2023 saakka ja sen aikana mm. koulutetaan yritysten myyjiä, yritysten ostajia sekä omistajanvaihdosasiantuntijoita.

Yrittäjä – nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa rakentamaan oikeat työkalut ja koulutuspaketit omistajanvaihdospalveluihin alueellanne! Osallistu kyselyymme (vastaaminen vie noin 5-10 minuuttia). Kyselytulosten perusteella suunnitellaan ja toteutetaan omistajavaihdoskoulutuksia. Tiedon avulla rakennetaan käytännön työkalut ja verkosto, jossa kohtaavat myyjät, ostajat ja asiantuntijat.

Vastaamalla vaikutat konkreettisesti siihen, millaista apua voit omistajanvaihdoksessa saada.

Vastaa heti – vastausaikaa 25.3.2022 saakka.

Linkki kyselyyn

KARSTULAN KUNNAN VIRANHALTIJAN TYÖN KESKEYTYS

KARSTULAN KUNNAN VIRANHALTIJAN TYÖN KESKEYTYS

Karstulan kunnan viranhaltijasta on tehty tutkintapyyntö, joka on johtanut rikosilmoitukseen. Sen vuoksi kyseisen viranhaltijan työtehtävissä toimiminen on keskeytetty virantoimituksesta pidättämispäätöksellä työnantajan toimesta. Työtehtävässä toimimisen keskeytys on voimassa siihen saakka, kunnes rikosilmoituksen perusteena olevan asian tutkinta antaa aihetta johonkin muuhun toimenpiteeseen tai viranhoidon jatkamiseen tavanomaiseen tapaan.  Työyksikössä on aloitettu tarvittavat tukitoimet ja tehtävien järjestelyt. Sekä työntekijän että muiden asianosaisten yksityisyyden suojelemiseksi kunta ei tiedota asiasta enempää.

 

Pekka Kanervio
Kunnanjohtaja

Älä tule huijatuksi!

Älä tule huijatuksi!

Varoitus! Taas on paljon liikkeellä nettihuijareita ja tietojen kalastelijoita, myös Karstulassa.

Rikolliset tehtailevat huijauksia usein viranomaisten tai pankin nimissä. Kannattaa muistaa, että pankki tai muu viranomainen ei koskaan kysele tunnuslukuja tai muita henkilökohtaisia tietoja puhelimessa tai sähköpostilla.

Romanssihuijarien hahmot ovat yleensä upseereita, lääkäreitä tai yhtäkkiä köyhtyneitä aatelisia. Nämä rikolliset luovat ensin tunnesiteen uhriin ja sen jälkeen kertovat tekaistuja sydäntä särkeviä tarinoita. He vetoavat hätään ja kiireeseen, jolloin uhri helposti heltyy lähettämään rahaa.

Miten kannattaa suhtautua netissä vastaan tuleviin ehkäpä liiankin hyviltä vaikuttaviin tarjouksiin? Kannattaa aina kysyä itseltään ainakin nämä kymmenen kysymystä:

1. Miksi juuri minua lähestytään?
2. Onko minua kohdannut satumainen onni?
3. Pyydetäänkö minulta rahaa?
4. Olenko osallistunut arpajaisiin, joista voittoa tarjotaan?
5. Tiesinkö upporikkaasta sukulaisesta, jonka perimisestä kuulen?
6. Pyytääkö nettirakkaani rahaa, vaikka emme ole koskaan tavanneet?
7. Pyytääkö ”ongelmiin joutunut” nettituttavani toistuvasti rahaa?
8. Keksiikö myyjä syitä, miksi en voi nähdä tuotetta ennen maksamista?
9. Pyydetäänkö minulta aina uusia maksuja jo sovitun ostoksen perille saamiseksi?
10. Tarjotaanko minulle muhkeita sijoitusvoittoja ilman riskiä häviämisestä?

 

Oheisista kuvista löydät tarkempia esimerkkejä huijauksista.

Älä epäile hakea apua!

Ukrainalaisia Karstulaan

Karstulan kunta tiedottaa

Ukrainan tilanne koskettaa myös meitä Karstulassa. Karstulan Evankeliselle Opistolle (KEO) on jo nyt tulossa joitakin Ukrainasta paenneita. Yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettu ja osin jo käynnistetty eri tahojen kanssa. Karstulan kunta osallistuu yhteistyöhön.

Tiedämme, että moni haluaa auttaa ja apu on tervetullutta. Vielä emme tiedä, millaista apua tarvitaan. KEO tiedottaa avun ja vapaaehtoistyön tarpeista pikimmiten.

Pelastuslaitos tiedottaa väestönsuojista

Pelastuslaitos tiedottaa väestönsuojista

Kiristyneen kansainvälisen tilanteen seurauksena keskisuomalaisilta on tullut paljon tiedusteluja pelastusviranomaisille koskien väestönsuojia. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sellaista uhkaa, mikä edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottamista tai joditablettien käyttöä.

Keski-Suomen maakunnassa on yli 2400 työpaikan tai asuinrakennuksen väestönsuojaa. Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia. Kaikille maakunnan asukkaille varsinaista väestönsuojapaikkaa ei ole rakennettu, vaan tällöin suojautuminen tapahtuu kiinteistön omistajan/haltijan rakentamaan tai järjestämään tilapäissuojaan.

Mistä väestönsuojatilat löytyvät?

Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin. Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Reitti suojaan on opastettu suuntanuolilla. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole. Niissä kiinteistöissä, joissa ei ole väestösuojaa suojautuminen tapahtuu sisätiloihin.

Väestönsuojaan suojautuminen

Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, käyttökuntoon laiton jälkeen. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Taloyhtiön tai kiinteistön koulutettu ja nimetty väestönsuojanhoitaja vastaa väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon laittamisesta.

Kotivara

Väestönsuoja-asioista riippumatta kansalaisten yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä. Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa / kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. omassa arjessa tarpeellista. Olisi hyvä varautua esim. pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.

Keski-Suomen pelastuslaitos

Hae mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä kehittävään asiakasraatiin

Hae mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä kehittvään asiakasraatiin

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa – Hae mukaan asiakasraatiin!

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikennettä ryhdytään kehittämään yhdessä asiakkaiden kanssa. Huhtikuussa käynnistyvä asiakasraati etsii raatilaisia koko Keski-Suomen alueelta..

Asiakasraatiin voivat hakea henkilöt, joille on myönnetty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Asiakasraati tuo kuljetuspalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen palvelun käyttäjien kokemuksen ja äänen. Jokaisessa asiakasraadin kokoontumisessa on aina etukäteen sovittu teema, jota käsitellään.

Raadissa on yhteensä 26 jäsentä. Jokaisesta kunnasta valitaan yksi varsinainen jäsen sekä varajäsen. Lisäksi Jyväskylässä jo toimiva vammaispalvelulain kuljetuksia kehittävä, asiakkaista koostuva nelihenkinen työryhmä yhdistyy asiakasraatiin. Myös järjestöt saavat äänensä kuuluviin asiakasraadin järjestöteemaisessa tapaamisessa. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuodessa etäyhteyksin tai paikan päällä kokoontuen.

Näin haet mukaan sote-kuljetuspalveluiden asiakasraatiin

Jos olet kiinnostunut kehittämään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita asiakasraadissa, lähetä hakemuksesi ja kerro, miksi haluat olla kehittämässä kuljetuspalveluita. Lähetä viestisi sähköpostilla osoitteeseen sotematkat.asiakasraati(at)jyvaskyla.fi, 15.3.2022 mennessä. Hakemuksia voi lähettää myöhemminkin, sillä asiakasraatia täydennetään tarvittaessa. Asiakasraati on vapaaehtoistoimintaa, joten jäsenille ei makseta palkkiota.

Mitä ovat vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut?

Vaikeavammainen henkilö voi saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita. Henkilöllä on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, eikä hän voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Matkoja voidaan myöntää muun muassa asioimiseen, työssäkäyntiin, opiskeluun tai jokapäiväiseen elämään liittyviin matkoihin yksilöllisen tarpeen mukaan.

Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ovat ikääntyneiden asiakkaiden asiointikyytejä, joita voidaan myöntää harkinnan mukaan.

Kaikki sote-henkilöliikennepalvelut kilpailutetaan vuoden 2022 aikana ja hankintaa koordinoi Jyväskylän kaupunki. Sopimuskausi alkaa alkuvuodesta 2023, jolloin Keski-Suomen hyvinvointialue toimii hankintamenettelyyn kuuluvien palveluiden järjestämistahona ja hankintayksikkönä tulee olemaan Keski-Suomen hyvinvointialue.

Hyvinvointialueen palveluita suunnitellaan keskisuomalaisten asukkaiden nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Onnistuneimmat palvelut saadaan, kun asiakkaat ovat niitä mukana kehittämässä.

 

Lisätietoja:

  • https://www.jyvaskyla.fi/vammaiset/kuljetus/raati
  • Sari Hyötyläinen, sovellusasiantuntija, p. 050 312 5380, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut
  • Elina Hienola, palvelupäällikkö, p. 050 331 2737, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut
  • Tuija Koivisto, 2. varapuheenjohtaja, p. 040 513 5821, Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin

#hyvaks #hyvinvointialueks #hyväarkikaikille #asiakasraati #sotehenkilöliikenne #sotekuljetustenraatiks

Tartuntatautilain 58 §:n mukaisen päätöksen kumoaminen

Tartuntatautilain 58 §:n mukaisen päätöksen kumoaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Taustaa:

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on viimeksi 3.2.2022 tekemällään
päätöksellä (LSSAVI/1800/2022) kieltänyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin
kuntien alueella kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset
kokoukset. Päätöksen mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien
alueella voidaan kuitenkin sisätiloissa järjestää sellaisia yleisötilaisuuksia ja
yleisiä kokouksia, joissa kaikille osallistujille on osoitettu istumapaikat ja
käytössä on enintään 75 % käytettävissä olevien istumapaikkojen määrästä.
Päätös on voimassa ajalla 5.2.2022 – 18.2.2022.

 

ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS 15.2.2022

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin kuntien alueelle 3.2.2022 antamansa päätöksen
(LSSAVI/1800/2022) tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukaisen
määräyksen ajalta 15.2.-18.2.2022.

Kumoaminen tulee voimaan välittömästi.